Valto Kosken puhe Kimolan kanavaseminaarissa 2017

Kimolan kanava – Väylä Päijänteelle
Seminaari 15.9.2017,  Kouvola-talo
 

Valto Kosken puheenvuoro:
Kimolan kanavan historia, mietteitä matkan varrelta

Taustaa

Mankalan ja Vuolenkosken voimalaitosten rakentaminen 1950-luvulla katkaisi Kymijoen Voikkaalle ulottuvan luonnontilaisen vesitieyhteyden. Tämä korvattiin rakentamalla nippu-uittoa varten Kimolaan noin 5,6 kilometriä pitkä kanava, sekä nippujen siirrossa tarvittava nostolaitteisto. Kimolan kanavahanke laitettiin alulle v.1962 ja se vihittiin käyttöön elokuussa v.1966. Tukinuitto, jota varten kanava aikanaan rakennettiin, päättyi suurelta osin v.1999 ja viimeiset puut uivat kanavan läpi 14 elokuutta 2002. Sen jälkeen kanava on ollut lähinnä kalastajien virkistyskäytössä.

Eduskuntaan perustettiin v. 1995 sisävesiliikenteen kehittämistyöryhmä, jota myös kanavaryhmäksi kutsuttiin. Työryhmän tarkoitus oli selvittää Suomessa sijaitsevien tuhansien järvien väliset hyödyntämättömät vesiväyläkuljetukset. Heti alkajaisiksi otettiin haukattavaksi aika iso pala. Päätettiin selvittää ja tutkia mahdollisuus rakentaa vesiväylä Päijänteeltä Kymijoen uomaa mukaillen Kotkaan. Hanke edistyikin monien vaikeuksien jälkeen niin, että siitä tehtiin kaksi suunnitelmaa.

Ensimmäinen kevyempi versio, kustannuksiltaan n. 4,6 miljardia, toinen versio, kustannuksiltaan yli 8 miljardia. Kustannuserot johtuivat siitä, että myöhempään suunnitelmaan tehtiin sellainen mitoitus, että kaikki sillat olisi pitänyt korottaa, kaarteet loiventaa jne. Mainittakoon, että kanavaliikenteen kalusto mitoitettiin sellaisen aluksen mukaan jota ei ollut vielä Euroopassa kuin koekäytössä. Näin kustannukset nousivat niin korkeiksi, että koko hankkeelta meni pohja pois. Lähes puolet korkeammiksi mitä alkuperäinen mitoitus olisi vaatinut.

Koko hankkeen selvittämisen ajan, aikanaan Merenkulkuhallitus ei nähnyt hanketta tarpeellisena. Viimeisen selvityksen jälkeen pääministeri Paavo Lipposen II -hallitus pani pisteen Kymijoen kanavahankkeelle ja päätti poistaa myös maakuntakaavoista kanavahankkeen varaukset.

Mitä sen jälkeen on tapahtunut?

Eduskunnan kanavatyöryhmä jatkoi toimintaansa, nyt Kimolan vesiväylähankkeen totuttamiseksi. Se sai vahvan taustayhteisön hankkeen toteuttamiseksi. Kymenlaakson liitto, jonka tehtäväalueeseen kuuluu maakuntakaavoitus ja niiden ympäristöt, vahvisti hankkeen mahdollistavan kaavan 28.5.2008 ja 18.1.2010 sekä maaseutu- ja luontokaavan 14.12.2010.

Sen jälkeen Etelä-Suomen aluehallintovirasto määräsi päätöksellään 29.5.2015 Kimolan väylän yleiseksi paikallisväyläksi ja myönsi Kouvolan kaupungille luvan Kimolan yleisen vesiväylän rakentamiseksi. Kanavahanke nimettiin kärkihankkeeksi Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakuntaliitoissa. Hankkeen rahoituksesta sovittiin myös kuntien Kouvola, Iitti ja Heinola kesken, jotka sitoutuivat kolmasosaan hankkeen kokonaiskustannuksista. Valtion rahoitusosuudeksi jäi kaksi kolmasosaa, josta tarvitaan eduskunnan päätös. Rakentamiskustannuksiksi on arvioitu yleissuunnitteluvaiheessa n. 10 milj. euroa.

Ensimmäinen tekninen selvitys kanavasta tehtiin Kymenlaakson liiton pyynnöstä v. 2007 silloisen Merenkulkuhallituksen toimesta. Sitä ennen vesitieyhteyttä on tutkittu useaan kertaan monilla erilaisilla mitoitus ja reunaehdoilla. Sen tähden hankkeesta on tausta- ja hintatietoja hyvinkin paljon. Nämä tiedot ovat vuosilta 1998, 2002 ja 2003. Vesiväylän mitoitusta eikä siihen sopivia sulkuvaihtoehtoja ei ole kuitenkaan koskaan tutkittu kunnolla, ainoastaan esitetty arvioita.

Ensimmäinen kunnon suunnitelma valmistui Merenkulkuhallituksen (nykyinen Liikennevirasto) toimesta v.2007. Tähän suunnitelmaan perustuen Kouvolan kaupunki, Heinolan kaupunki ja Iitin kunta lähtivät vuonna 2011 yhdessä Liikenneviraston kanssa tekemään uutta suunnitelmaa uittoväylän muuttamiseksi veneilykäyttöön. Insinööritoimisto Pöyry Finland Oy teki v. 2011 esiselvityksen, jonka perusteella on valmistunut hankesuunnitelma. Etelä- Suomen aluehallintovirasto on sen käsitellyt ja antanut tarkempia määräyksiä kanavan rakentamiselle.

Hankkeen rahoituksen monet vaiheet

Kuten olen jo aiemmin tullut sanoneeksi, Liikennevirasto ei ollut kovin myönteinen tätä hanketta kohtaan. Se ei ottanut hanketta suunnitelmiinsa, joka on vaikeuttanut valtion rahoituksen saamista. Tästä huolimatta eduskunta päätti hankkeen rahoituksesta ja ohjasi sen monien vaiheiden jälkeen Liikenneviraston käyttöön. Lainaan tässä yhtyeydessä Liikenneviraston vastausta valtiovarainministerin erityisavustajalle 27.11.2014:

”Kimolan kanava on paikallinen, Kouvolan kaupungin alueen kuntien vetämä hanke, jossa suunnitellaan Kimolan uittokanavan ja nippunosturin muuttamista veneilykäyttöön soveltuvaksi sulkukanavaksi. Hankkeen kustannusarvio on 9.9 miljoonaa euroa. Kyseessä ei siis ole olemassa olevan vesiliikenteen infran korjaus vaan investointi, joka tähtää uiton reitin muuttamiseksi veneilykäyttöön.

Hanke ei ole ollut millään virallisella hankelistalla eikä se kuulu Liikenneviraston suunnitelmiin. Hanke palvelee paikallista ja seudullista venematkailua, lähinnä se avaa veneiltävän vesireitin Kouvolan ja Heinolan välille. Tätä kautta Kouvola (tarkemmin Iitin Pyhäjärven venereitistö) liittyy Kymen vesistön muuhun reitistöön aina Päijänteelle ja Keiteleelle saakka. Hankkeen edistäminen ei ole Liikenneviraston strategian mukaista tilanteessa, jossa pyritään priorisoimaan elinkeinoelämän kuljetuksia ja olemassa olevan verkon korjausvelka kasvaa heikosta rahoitusosuudesta johtuen”.

Näin siis totesi Liikennevirasto v 2014. Vaikka hanke hyväksyttiin Etelä-Suomen aluehallintovirastossa, se ei muuttanut Liikenneviraston suhtautumista hankkeeseen ja se on ilmoittanut, ettei se osallistu vesiväylän käyttökustannuksiin, vaikka muiden vastaavien hankkeiden käyttökustannukset hoidetaan Liikenneviraston toimesta. (Alustava arvio vuosikustannuksista on enintään 100 000 euroa). Edellä todetun johdosta voin sanoa, että tämän hankkeen rahoitus ja suunnittelun eteenpäin vieminen on ollut tuskien taival. Se on ollut kuin kivireen vetämistä kuivalla maalla, vaikka kyseessä onkin vesitie.

Suomessa on korostettu maakuntien ja kuntien yhteistyön lisäämisen merkitystä. Tämä hanke täyttää siltä osin kaikki edellytykset. Se on ollut alusta alkaen maakuntien ja kuntien rajat ylittävä hanke, joka kelpaa erinomaiseksi esimerkiksi maakunta- ja kuntarajat ylittävästä toiminnasta. Kiitos hyvien yhteistyösuhteiden avainpaikoilla olevien päättäjien kanssa sekä eduskunnassa että ministeriöissä, hanke ei jäänyt toteutumatta. Eli kiitos poliittisille päättäjille, jotka ovat ratkaisut tehneet. Kaiken tämän jälkeen toivon, että hanke päästään aloittamaan ja että voin varata pääsylipun heti ensimmäiselle purjehdukselle.

Lopuksi

Haluan välittää omasta puolestani kiitokset mahdollisuudesta käyttää tällainen puheenvuoro seminaarissa. Seminaarien aika alkaa nyt olla ohi, nyt on syytä keskittyä vesiväylän tekemiseen. Toivon myös, että seminaari muistaa harkitsemallaan tavalla yhtä suuren ja ansiokkaan valmistelutyön hankkeen eteen tehneelle Hannu Koverolalle.

Valto Koski

 

Valto Kosken puheen luki Kimolan kanavaseminaarissa Jukka Nyberg.